“Luokassa rauha ja kaikilla hyvä tahto!” Yläkoulun luokanohjaaja inklusiivisessa koulussa: moninainen toimija oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilökunnan välimaastossa

The aim of this qualitative study was to examine the work of lower secondary school teachers also serving as form tutors from the perspective of inclusive education. I focused on form tutors’ views on inclusive cooperation with pupils, parents and school staff. I used the Index for Inclusion by Booth and Ainscow (2005), which consists of three subareas: inclusive school culture, inclusive policies and inclusive practices. Using mixed methods approach, I mainly applied qualitative research methods and analysis but analysed the results of the Index for Inclusion (Booth and Ainscow 2005) using quantitative methods. The survey was divided into two parts: open-ended questions related to the tutors’ collaboration with pupils, parents and school staff; and the Index for Inclusion, which measured the tutors’ views on the realisation of inclusive education in their work. I examined the development of tutor work in a workplace community by interviewing school staff at the Talvimäki school. According to the results, inclusive school culture and the policies of inclusive education are mainly implemented in the work of form tutors, but inclusive practices need to be developed. The tutors support individual pupils’ schoolwork and wellbeing by coordinating three-step support for learning as well as student welfare services. At the same time, the tutors support a sense of community in the class by promoting team spirit. They organise multisectoral cooperation related to managing the affairs of the class: important is fluent home–school cooperation and well-functioning multiprofessional cooperation among the school staff. The implementation of inclusive education in the work of lower secondary school form tutors is defined in international agreements, the Finnish legislation on basic education and student welfare services, the national core curriculum for basic education, and the municipal and school-specific curriculum. Based on my interpretation, the principles of the Finnish comprehensive school and those of inclusion already have much in common: the objectives of equality and participation are part of both. In practice, the operating culture of the school, the functioning of multisectoral cooperation and the teacher’s competence play an important role in the implementation of inclusive education. In order to enable tutors, together with pupils, parents and school staff, to put into practice the key principle of inclusion – “everyone is accepted, everyone is helped” – the legislation and national guidelines must be made clearer. Furthermore, models tested at school for inclusion, student welfare services and three-step support must be presented. Above all, each school needs clear rules for implementing its own student welfare services and learning support. Other important aspects include organised teamwork as well as teachers’ reciprocal mentoring and continuous education in order to develop the necessary competences and meet the challenges of daily schoolwork. Keywords: lower secondary school, form tutor, inclusive education, participation, student welfare services, support for learning, home-school cooperation, multiprofessional cooperationTämän laadullisen tutkimuksen tarkoitus oli tutkia luokanohjaajana toimivan yläkoulun opettajan työtä inklusiivisen kasvatuksen näkökulmasta. Tutkin yläkoulun luokanohjaajan toimenkuvan kautta inklusiivista yhteistyötä oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa. Lisäksi tutkin Talvimäen koulua esimerkkinä koulusta, jossa on kehitetty luokanohjaajan työtä. Inkluusion määrittelyssä käytin Boothin ja Ainscown Inkluusioindeksi -mallia (2005), joka jakautuu kolmeen osa-alueeseen: inklusiivinen koulukulttuuri, osallistavan opetuksen periaatteet ja inklusiiviset käytännöt. Tutkimuksessani käytin pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä ja analyysiä. Inkluusioindeksin tuloksia analysoin myös määrällisin menetelmin. Kyselytutkimukseeni osallistui 102 luokanohjaajana työskentelevää yläkoulun opettajaa 13:sta yläkoulusta. Kyselytutkimuksessa tutkin avoimilla kysymyksillä luokanohjaajien näkemystä yhteistyöstä oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa sekä Boothin ja Ainscown Inkluusioindeksi -mallilla luokanohjaajien näkemystä inklusiivisen kasvatuksen toteutumisesta omassa työssä. Luokanohjaajan työn ja henkilökunnan yhteistyön kehittämistä yläkoulussa tutkin Talvimäen koulussa, jossa haastattelin opettajia, oppilashuollon henkilökuntaa ja oppilaskunnan edustajia, yhteensä 22 haastateltavaa. Tulosten mukaan inklusiivinen koulukulttuuri ja osallistavan opetuksen periaatteet toteutuvat pääosin luokanohjaajien työssä, mutta inklusiivisia käytäntöjä on kehitettävä. Yläkoulun luokanohjaaja tukee yksittäisen oppilaan koulutyötä ja hyvinvointia koordinoimalla oppimisen kolmiportaista tukea ja oppilashuoltoa. Toisaalta luokanohjaaja tukee luokan yhteisöllisyyttä ja oppilaiden osallisuutta edistämällä yhteishenkeä. Hän organisoi monialaista yhteistyötä oppilaiden asioiden hoitamiseksi: tärkeää on toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä sekä toimiva moniammatillinen yhteistyö koulun henkilökunnan kesken. Inklusiivisen kasvatuksen toteuttamista yläkoulun luokanohjaajan työssä määrittävät kansainväliset sopimukset, perusopetusta ja oppilashuoltoa säätelevät Suomen lait, valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet sekä kunnan ja koulun oma opetussuunnitelma. Tulkintani mukaan suomalaisen peruskoulun ja inkluusion periaatteissa jo on paljon yhtäläisyyttä: tasa-arvon ja osallisuuden tavoitteet kuuluvat molempiin. Käytännössä koulun oma toimintakulttuuri, monialaisen yhteistyön toimivuus sekä opettajan oma osaaminen vaikuttavat paljon inklusiivisen kasvatuksen toteuttamiseen. Jotta luokanohjaaja voi yhdessä oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa toteuttaa inkluusion keskeisiä periaatteita ”kaikki hyväksytään, jokaista autetaan”, on selkeytettävä lakeja ja valtakunnallisia ohjeistuksia sekä esiteltävä kouluissa testattuja malleja osallisuuden, oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen toteuttamiseen. Ennen kaikkea tarvitaan oman koulun selkeät pelisäännöt oppilashuollon ja oppimisen tuen toteuttamiseksi, organisoitua tiimityötä, opettajien keskinäistä mentor -toimintaa sekä jatkuvaa koulutusta, jolla opettaja kehittää osaamistaan kouluarjen haasteisiin. Asiasanat: yläkoulu, luokanohjaaja, inklusiivinen kasvatus, osallisuus, oppilashuolto, oppimisen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, moniammatillinen yhteisty